Kotona vihdoinkin! Viimeisellä lennollani Lontoosta Helsinkiin sain olla yksin kokonaisella kolmen penkin rivillä ja yllättävän nopeasti meni se lento ;) Silmät kiinni ja auki, niin perillä oltiin!
Suomeen ulos tultaessa oli pakko todeta että lämmin maa tämä on! +2c on täällä tosi lämmin jotenkin vaikka satoi vettäkin... Kanadassa sama tuntui kylmältä!
Huomasin Helsingin lentokentän olevan panostanut uusiin penkkeihin joilla maata lentoa odottaessa ja violetti väri on lisääntynyt kaikkialla, kuten muillakin kentillä paljolti... myöskin panostanut maamme mainostamiseen, varsinkin lapin! Poroja, revontulia jne...
Ihana nähdä koirani ja nukkua puhtaissa lakanoissa omassa pedissä makeat 12h, sekä syödä oikeaa leipää ja itse tehtyä pizzaa! Saunan rentouttava lämpö ja kosteat löylyt!
Vähemmän mukavia asioita ovat roskapostien tyhjennys... joka on vieläkin kesken, arvosteluiden kirjoittaminen hostelleille, joista sain ehkä kolmanneksen tehtyä. Laskujen ja muiden paperien läpi käyminen. Tavaroiden purku.
Iso tietokoneeni tuntuu todella oudolta jättinäytöllään ja hiiren käyttö on kuin opettelisi pyörällä ajamaan uudestaan :D Miljoonia pieniä asioita pitää palauttaa mieleen, kuten kuinka tehdä töitä töissä ylihuomenna! Tai herätä, pukea, sekä syödä :D
Kuvien varmuuskopiointi on menossa parhaillaan ja vie aikamoisen tovin! Kuvia ei edes ole kuin jotakin vajaa pari tuhatta! Eli julkaisukelpoisia tulee olemaan vain ehkä 50-100... saa nähdä. Ei edes näyttänyt kahdessa sekunnissa kovin kummoisilta, mutta kyllä helmiä löytyy joukosta paljon kun alkaa etsimään!
Nyt jos alkaisi tekemään "tärkeämpiä" asioita kuin kirjoittaa tätä, kuten sähköpostieni läpikäynti, pizzani syönti vielä lämpimähkönä... ja eurovision song contest porukalle laittaa viestiä että ollaanko oikeasti menossa ja kuinka monta! Ilmeisesti ollaan menossa, sillä muutama on oikeasti lähdössä :)
Liput on tietääkseni tulossa myyntiin aivan piakkoin!
Palaillaan kun jaksetaan!
In this blog I will write what's going on with my studio, life, travels and stuff about everything. I will wonder about life itself and show some behind the scenes.
lauantai 6. joulukuuta 2014
perjantai 5. joulukuuta 2014
Back to home!
Tässä sitä istutaan lentokentällä hyvissä ajoin maailman mukavimmilla penkeillä, kuten kaikki tällä kentällä! Juuri ennen kuin kerkesin aloittaa tämän kirjoittamisen tuli mies kyselemään jos vastailisin kyselyyn ja miksi ei! Joten kyseli reissustani ja tuhlailuistani ja sain kivan vaahteranlehti pinssin palkkioksi :)
En ole jaksanut pariin päivään nyt näpytellä, joten tässä tulee loppuraporttini Vancouverista ja parista päivästäni täällä.
Lentokentällä kaikki on "tax freetä", mutta maksaa enemmän kuin kaupungissa samat tuotteet... poikkeuksena ainakin Subwayn subi, joka oli vähän yli 4$, sen ollessa normaalisti 5-6$.
Löytyy paljon penkkejä ja vielä mukavempia kuin nuo!
Kentältä keskustaan skytrain maksaa 9$ mutta takaisin tullessa vain 4$, joten se oli mukava yllätys! Näin viimeisenä päivänäni kävelin tuttuun tapaan mielettömästi omalla mittapuullani, mutta oikea nilkkani alkanut nikottelemaan ja antanut liikunnanvastaisia signaaleja...
Kävelin kivusta huolimatta, tai noh vähän venyttelin ja se auttoi aina jonkin aikaa ja noin puolen tunnin päästä kipu hälveni pois jos en pysähtynyt lepäämään!
Kirjoitan tätä nyt hassusti takaperin ajassa.
Olen hengannut erään miehen kanssa pari päivää, jonka tapasin odottessani ilmaista bussia Suspension Bridge Parkkiin ja jubailimme siinä sitten ja vietimme koko päivän yhdessä. Menimme illalla syömään ja hän sattui olemaan hostellini vieressä parin metrin päässä kulman takana olevassa hotellissa, joten menimme myös seuraavana iltana syömään, joka oli viimeinen iltani eilen. Mainittakoon että hän oli musta ja noin neljän kymmenen. Hänen työnsä oli mahtava mielestäni, hän suunnittelee ja järjestää erinäisiä tapahtumia, kuten presidentti Obaman hyväntekeväisyys rahankeruu juttuja ja lääkäreiden kokouksia. Hänellä oli kuvakin Obamasta metrin päässä Michellen kera :) Kuulemma 200 000$ kun rikkaat maksavat, niin saavat kätellä Obaman kanssa ja ottaa selfwien.
Hän maksoi pizzani italialaisessa, joka oli harvinaista, siis se että joku maksaa ruokani. Ja kyllä, lukijani, oli selväksi tehty ettei mitään kummoista ole tapahtumassa. Hauskaa oli!
Olen syönyt subeja koko reissuni selkeästi eniten ja käynyt nyt viisi kertaa elämässäni Starbucksissa... vaarallista tämä matkustelu selkeästikkin! Syytän Allya yllyttämisestä Uudessa-Seelannissa!
10h lento odottaa edessä, mutta sen jälkeen on "vain" 5h odottelua Lontoon Heathrown kentällä, kunnes vielä 3-4h lento ja olen kotona! Koti tuntuu hyvältä ajatukselta nyt, mutta ei ole tullut koti-ikävää edes, vaikka kuulin että 5vkoa on se raja jolloin ihmiset alkaisivat potemaan sitä... Pimua ja Pinjaa tosin tulee ikävä aina kun näkee koiria tai pehmolelunkin :D Ja kasvieni puolesta pelkään kuinka voivat ilman hoitoani!
Joudun kamerareppuineni ja yksin matkustaessani AINA "satunnaistarkastuksiin", jossa katsotaan käsistäni ja laukuistani ettei ole jäämiä räjähteistä...
Sekä kamera että tabletti kovoineen tsekataan huolellisesti, yleensä kahteen kertaan ja joskus vielä pyydetään ottamaan esiin ja tutkitaan vielä käsin. Joskus Barcelonassa halusivat nähdä että kamerani menee päälle ja toimii...
Nämä tapahtuvat vain ollessani yksin!
Olen jäätynyt täällä aivan älyttömästi ja vasta viimeiset kaksi päivää ollut ok ja tänään tuli vettä, niin jopa kuuma tuli! Ehkä myös elimistöni Hawaiin jälkeen alkaa tottumaan! On tullut juotua aivan naurettavan vähän liikkumiseen nähden, eikä ehkä edes syötyä tavallista enemmän. Makeisiakin tullut popsittua todella vähän!
Vancouver on suurin kaupunki jossa olen ollut ja jäi vielä paljon tutkimatta, mutta tunnen myös nyt ydinkeskustan melko hyvin! Suuntavaistolla kesti päivä saada tuntemus ilmansuunnista. Samesun hostellini oli edullisimmasta päästä ja silti itseää numero ykköseksi mainostava ja todella hyvin pelittävä paikka, suosittelen! Kylmä tosin huoneessani, johtuen rikkinäisestä ikkunan karmista joka veti...
Ostin pari tuntia ennen kentälle menoa uuden kamerarepunkin ja vieläpä Manfrotton ja ensivaikutelman mukaan olen todella tyytyväinen hankintaani! Hinta oli noin sama kuin Suomessa, mutta canadan dollareissa ja lisäksi kyseinen malli oli tarjouksessa ja sain vielä n. 10$ alennuksen laukusta sen ollessa viimeinen ja näytekappale! Jei, ja katsoin erästä isompaa, mutta onneksi en ottanut sen ollessa melkein tuplasti kalliimpi ja nyt ajatellen turhan isokin!
Uuteen kamerareppuuni saan kaikki samaan pakettiin. Tabletti menee omaan taskuunsa suojaan, objektiivit ja kamera salamoineen alaosaan, jossa pika-avaus kameran esiin saamiseksi ja ylhäällä kätevästi aukeava osa, jonne saa kaiken muun härpäkkeen! Sivuissa myös kivoja pikku taskuja ja tripodinkin saa kätevästi kiinnitettyä ulkopuolelle tarvittaessa! Sopivan kokoinen myös käsimatkatavaroihin!
Nyt kutsuvat koneeseen ,joten käyn vessassa ja koneeseen!
Istun nyt lentokoneessa tätä kirjoittaessa. Tämä kone on isoin mitä tietääkseni on nyt käytössä reittilennoilla. Kaksi kerroksinen, mutta ylempi kerros on mille lie kuninkaallisille. Valitsemani ikkunapaikka oli heti vessan jälkeen, joten takana ei ole ketään, mutta selkänojaa sai vain vähän taakse päin, toisaalta oli paljon tilaa tavaroille oman penkin alla ja edessä olevan. Koneen noustua kuitenkin ilmastoinnin pauhatessa alkoi kondensoitu vettä ja tippua suoraan jaloilleni. Odotin kutsunapin painalluksen jälkeen ainakin puoli tuntia, kunnes vieressäni istunut vanha pariskunta pysäytti lentohenkilökunnan jäsenen ja pian sainkin vaihtaa paikkani hätäuloskäynnin kohdalle. Siitä jännä paikka että tässä on vain kaksi paikkaa ja edessä on tilaa pari metriä ja vasemmalla puolellani on myös tyhjää tilaa hätäuloskäynnin massiivisen oven takia, joten tavarani on siinä, vaikka ne pitäisi tietääkseni olla hattuhyllyllä...
Ei kukaan tunnu välittävän. Saan myös laitettua selkänojani täysin taakse ja jalkani suoraksi tai uuden laukkuni päälle täydellisesti!
Viereiseen paikkaan tuli jälkeeni myös yyksi takaa ja on hieman kookkaampi nainen ja vie ärsyttävästi oikean käsinojan kokonaan ja joudun pitämään itseni vasemmassa reunassa jatkuvasti...
American tai British airwaves yhtiöt ovat parhaimmistoa ja melkein samoja. Olen kuullut että heillä on parhaimmat bonusohjelmat, eli jos lennät paljon niillä tai star alliancella, jossa myös finnair on, niin jo muutamalla lennolla voi saada ilmaiset lennot vaikka amerikkaan! Hitsi kun en ole keräillyt pojoja!
Heti kysyttiin haluanko punaviiniä, hassua...
Tämä paikka on täydellinen, koska voin vain mennä ja tulla, venytellä, käyttää lattiatilaa mihin lystää, ikkuna yksin minulle, tilaa vasemmalla.
Ainoa että vieressäni on joku tilaa vievä ja lähellä pieniä lapsia, jotka eivät itseäni haittaa, mutta jotakuta voisi haitata. Edessäni on vain business luokka, joten tässä ei kulje edes ketään. Takana ei ole ketään, oli aluksi, mutta mies vaihtoi paikan jostain syystä muualle, enkä edes laskenut selkänojaani ennen hänen siirtymistään!
Kanadaliset ovat yleensä mukavia ja puhuvat selkeintä englantia mitä löytyy, mutta lentokentällä olivat monet tylyjä tai lähinnä aasialaisperäiset työntekijät ja heitä on paljon kaikkialla! He ovat törkeän ylimielistä porukkaa!
Kentällä odotellaan vihdoinkin ja tuli todettua että onkin ainoastaan toiseksi isoin konetyyppi, isoimman ollessa koko pitkä kaksikerros ja omani vain perus pikku yläkerta...
Piti vaihtaa terminaalia viidestä kolmoseen ja matka kesti melkein vartin bussilla! Pitkät ovat etäisyydet...
Katselin kameraosastolla puntahinnoilla objektiiveja ja laukkuja, niin samat hinnat kuin meillä suomessa, mutta puntina, joten uber kallista on tässä maassa! Alkoi tosin harmittamaan että olen ostanut tokinan 16-28mm f/2.8 kun samaan hintaain saisi canonin l-sarjalaisen vastaavan, mutta se olisi sääsuojattu, pienempi, kevyempi, ammattimaisempi ja saisi filtterit eli paremmin suojattu... Näin ne hinnat vain tippuvat vuodessa...
Neljä tuntia olisi odotettava, mutta onneksi yhdestä tunnista on siirrytty netissä neljään tuntiin per laite täälläkin kentällä vuoden takaisesta!
Melkeinpä tasan vuosi sitten olin tällä samaisella kentällä ja Alexandran&Andrewin häissä, sekä tapasin Daianan kanssa Grimin Argentiinasta!
Voi kuinka aika rientää!
En ole jaksanut pariin päivään nyt näpytellä, joten tässä tulee loppuraporttini Vancouverista ja parista päivästäni täällä.
Lentokentällä kaikki on "tax freetä", mutta maksaa enemmän kuin kaupungissa samat tuotteet... poikkeuksena ainakin Subwayn subi, joka oli vähän yli 4$, sen ollessa normaalisti 5-6$.
Löytyy paljon penkkejä ja vielä mukavempia kuin nuo!
Kentältä keskustaan skytrain maksaa 9$ mutta takaisin tullessa vain 4$, joten se oli mukava yllätys! Näin viimeisenä päivänäni kävelin tuttuun tapaan mielettömästi omalla mittapuullani, mutta oikea nilkkani alkanut nikottelemaan ja antanut liikunnanvastaisia signaaleja...
Kävelin kivusta huolimatta, tai noh vähän venyttelin ja se auttoi aina jonkin aikaa ja noin puolen tunnin päästä kipu hälveni pois jos en pysähtynyt lepäämään!
Kirjoitan tätä nyt hassusti takaperin ajassa.
Olen hengannut erään miehen kanssa pari päivää, jonka tapasin odottessani ilmaista bussia Suspension Bridge Parkkiin ja jubailimme siinä sitten ja vietimme koko päivän yhdessä. Menimme illalla syömään ja hän sattui olemaan hostellini vieressä parin metrin päässä kulman takana olevassa hotellissa, joten menimme myös seuraavana iltana syömään, joka oli viimeinen iltani eilen. Mainittakoon että hän oli musta ja noin neljän kymmenen. Hänen työnsä oli mahtava mielestäni, hän suunnittelee ja järjestää erinäisiä tapahtumia, kuten presidentti Obaman hyväntekeväisyys rahankeruu juttuja ja lääkäreiden kokouksia. Hänellä oli kuvakin Obamasta metrin päässä Michellen kera :) Kuulemma 200 000$ kun rikkaat maksavat, niin saavat kätellä Obaman kanssa ja ottaa selfwien.
Hän maksoi pizzani italialaisessa, joka oli harvinaista, siis se että joku maksaa ruokani. Ja kyllä, lukijani, oli selväksi tehty ettei mitään kummoista ole tapahtumassa. Hauskaa oli!
Olen syönyt subeja koko reissuni selkeästi eniten ja käynyt nyt viisi kertaa elämässäni Starbucksissa... vaarallista tämä matkustelu selkeästikkin! Syytän Allya yllyttämisestä Uudessa-Seelannissa!
10h lento odottaa edessä, mutta sen jälkeen on "vain" 5h odottelua Lontoon Heathrown kentällä, kunnes vielä 3-4h lento ja olen kotona! Koti tuntuu hyvältä ajatukselta nyt, mutta ei ole tullut koti-ikävää edes, vaikka kuulin että 5vkoa on se raja jolloin ihmiset alkaisivat potemaan sitä... Pimua ja Pinjaa tosin tulee ikävä aina kun näkee koiria tai pehmolelunkin :D Ja kasvieni puolesta pelkään kuinka voivat ilman hoitoani!
Joudun kamerareppuineni ja yksin matkustaessani AINA "satunnaistarkastuksiin", jossa katsotaan käsistäni ja laukuistani ettei ole jäämiä räjähteistä...
Sekä kamera että tabletti kovoineen tsekataan huolellisesti, yleensä kahteen kertaan ja joskus vielä pyydetään ottamaan esiin ja tutkitaan vielä käsin. Joskus Barcelonassa halusivat nähdä että kamerani menee päälle ja toimii...
Nämä tapahtuvat vain ollessani yksin!
Olen jäätynyt täällä aivan älyttömästi ja vasta viimeiset kaksi päivää ollut ok ja tänään tuli vettä, niin jopa kuuma tuli! Ehkä myös elimistöni Hawaiin jälkeen alkaa tottumaan! On tullut juotua aivan naurettavan vähän liikkumiseen nähden, eikä ehkä edes syötyä tavallista enemmän. Makeisiakin tullut popsittua todella vähän!
Vancouver on suurin kaupunki jossa olen ollut ja jäi vielä paljon tutkimatta, mutta tunnen myös nyt ydinkeskustan melko hyvin! Suuntavaistolla kesti päivä saada tuntemus ilmansuunnista. Samesun hostellini oli edullisimmasta päästä ja silti itseää numero ykköseksi mainostava ja todella hyvin pelittävä paikka, suosittelen! Kylmä tosin huoneessani, johtuen rikkinäisestä ikkunan karmista joka veti...
Ostin pari tuntia ennen kentälle menoa uuden kamerarepunkin ja vieläpä Manfrotton ja ensivaikutelman mukaan olen todella tyytyväinen hankintaani! Hinta oli noin sama kuin Suomessa, mutta canadan dollareissa ja lisäksi kyseinen malli oli tarjouksessa ja sain vielä n. 10$ alennuksen laukusta sen ollessa viimeinen ja näytekappale! Jei, ja katsoin erästä isompaa, mutta onneksi en ottanut sen ollessa melkein tuplasti kalliimpi ja nyt ajatellen turhan isokin!
Uuteen kamerareppuuni saan kaikki samaan pakettiin. Tabletti menee omaan taskuunsa suojaan, objektiivit ja kamera salamoineen alaosaan, jossa pika-avaus kameran esiin saamiseksi ja ylhäällä kätevästi aukeava osa, jonne saa kaiken muun härpäkkeen! Sivuissa myös kivoja pikku taskuja ja tripodinkin saa kätevästi kiinnitettyä ulkopuolelle tarvittaessa! Sopivan kokoinen myös käsimatkatavaroihin!
Nyt kutsuvat koneeseen ,joten käyn vessassa ja koneeseen!
Istun nyt lentokoneessa tätä kirjoittaessa. Tämä kone on isoin mitä tietääkseni on nyt käytössä reittilennoilla. Kaksi kerroksinen, mutta ylempi kerros on mille lie kuninkaallisille. Valitsemani ikkunapaikka oli heti vessan jälkeen, joten takana ei ole ketään, mutta selkänojaa sai vain vähän taakse päin, toisaalta oli paljon tilaa tavaroille oman penkin alla ja edessä olevan. Koneen noustua kuitenkin ilmastoinnin pauhatessa alkoi kondensoitu vettä ja tippua suoraan jaloilleni. Odotin kutsunapin painalluksen jälkeen ainakin puoli tuntia, kunnes vieressäni istunut vanha pariskunta pysäytti lentohenkilökunnan jäsenen ja pian sainkin vaihtaa paikkani hätäuloskäynnin kohdalle. Siitä jännä paikka että tässä on vain kaksi paikkaa ja edessä on tilaa pari metriä ja vasemmalla puolellani on myös tyhjää tilaa hätäuloskäynnin massiivisen oven takia, joten tavarani on siinä, vaikka ne pitäisi tietääkseni olla hattuhyllyllä...
Ei kukaan tunnu välittävän. Saan myös laitettua selkänojani täysin taakse ja jalkani suoraksi tai uuden laukkuni päälle täydellisesti!
Viereiseen paikkaan tuli jälkeeni myös yyksi takaa ja on hieman kookkaampi nainen ja vie ärsyttävästi oikean käsinojan kokonaan ja joudun pitämään itseni vasemmassa reunassa jatkuvasti...
American tai British airwaves yhtiöt ovat parhaimmistoa ja melkein samoja. Olen kuullut että heillä on parhaimmat bonusohjelmat, eli jos lennät paljon niillä tai star alliancella, jossa myös finnair on, niin jo muutamalla lennolla voi saada ilmaiset lennot vaikka amerikkaan! Hitsi kun en ole keräillyt pojoja!
Heti kysyttiin haluanko punaviiniä, hassua...
Tämä paikka on täydellinen, koska voin vain mennä ja tulla, venytellä, käyttää lattiatilaa mihin lystää, ikkuna yksin minulle, tilaa vasemmalla.
Ainoa että vieressäni on joku tilaa vievä ja lähellä pieniä lapsia, jotka eivät itseäni haittaa, mutta jotakuta voisi haitata. Edessäni on vain business luokka, joten tässä ei kulje edes ketään. Takana ei ole ketään, oli aluksi, mutta mies vaihtoi paikan jostain syystä muualle, enkä edes laskenut selkänojaani ennen hänen siirtymistään!
Kanadaliset ovat yleensä mukavia ja puhuvat selkeintä englantia mitä löytyy, mutta lentokentällä olivat monet tylyjä tai lähinnä aasialaisperäiset työntekijät ja heitä on paljon kaikkialla! He ovat törkeän ylimielistä porukkaa!
Kentällä odotellaan vihdoinkin ja tuli todettua että onkin ainoastaan toiseksi isoin konetyyppi, isoimman ollessa koko pitkä kaksikerros ja omani vain perus pikku yläkerta...
Piti vaihtaa terminaalia viidestä kolmoseen ja matka kesti melkein vartin bussilla! Pitkät ovat etäisyydet...
Katselin kameraosastolla puntahinnoilla objektiiveja ja laukkuja, niin samat hinnat kuin meillä suomessa, mutta puntina, joten uber kallista on tässä maassa! Alkoi tosin harmittamaan että olen ostanut tokinan 16-28mm f/2.8 kun samaan hintaain saisi canonin l-sarjalaisen vastaavan, mutta se olisi sääsuojattu, pienempi, kevyempi, ammattimaisempi ja saisi filtterit eli paremmin suojattu... Näin ne hinnat vain tippuvat vuodessa...
Neljä tuntia olisi odotettava, mutta onneksi yhdestä tunnista on siirrytty netissä neljään tuntiin per laite täälläkin kentällä vuoden takaisesta!
Melkeinpä tasan vuosi sitten olin tällä samaisella kentällä ja Alexandran&Andrewin häissä, sekä tapasin Daianan kanssa Grimin Argentiinasta!
Voi kuinka aika rientää!
tiistai 2. joulukuuta 2014
First impression on Vancouver
Täällä sitä nyt ollaan viimeisessä etapissa. Lentokenttä ja lentokone pidetään niin kylminä, että hyvä jos hengissä säilytään, mutta kyllä koneesta poistuessa vasta shokki oli edessä!!!
Vain -2c mutta kostean ilman takia ja pikku seikan että tulin Hawaailta tänne niin tuntuu kuolemantuomiolta!
Hostelli löytyi harvinaisen simppelisti ja koko kaupunki on todella selkeästi suunniteltu ja myöskin elämäni ensimmäinen oikeasti suuri kaupunki! Tämä on todella nätti ja mukava kaupunki suuresta koostaan huolimattaan ja turvallisen oloinen. Kaikki virkamiehet, kuten passivirkailijat ja poliisit ovat todella äijämäisen näköistä sakkia, suorastaan pelottavia.
Ensimmäisenä lentokentällä tuli huomattua kuinka moderni ja hieno se oli ja vihdoinkin ilmainen nopea netti, joka toimii mutkitta! Kentällä oli iso huone jonka läpi kävellään koneesta poistuttaessa ja huoneessa on vettä, kasveja, kanootti ja ties mitä vesiputouksia menee myös portaiden alla kun laukkuja mennään hakemaan!
Kentältä ovesta suoraan ulos ja kaikki on edessäsi, autot, bussit, juna ja lippu on simppeli valinta ja menoksi automaattijunaan! 25min keskustaan ja pysäkiltä noustessa näkee heti kylteistä kadunnimet ja numeron! Kävelyä kolmisen korttelia ja perillä, mutta merkille pantavaa on joka kulmassa haiseva hamppu! Pilven poltto on täälläkin normaalia arkea...
Debit kortitkin toimivat täällä, toisin kuin jenkkien vanhanaikaisessa korttikulttuurissa, amatöörit!
Vancouver on todella amerikkalainen kuitenkin, kuten autoista puolet, liikennevalot, kassat jne... mutta niin paljon modernimpi ja omanlaisensa kuitenkin!
Aurinkoinen päivä oli sentään hyvästä! Ruokani jäähtyy taas para-aikaa kun kirjoittelen tätä elämääkin tärkeämpää päiväkirja blogiani...
Hostellihuoneeni on neljän sängyn huone ja pari Australialaista tyttöä work&holidayta tekemässä, sekä yksi tyttö Olive, Koreasta. Olive oli kadottanut passinsa ja puhelinkin hajonnut, mutta en aivan ymmärtänyt miten. Sai tänään kuitenkin uuden ja siksi oli joutunut olemaan täällä hostellissa. Kävimme syömässä Factory nimisessä pubiravintolassa ja sain surkean hampparin, mutta olipahan halpa ja hyvät edes ranskikset!
Ruoka tuntuu olevan melko edukasta suomalaisen näkökulmasta täällä päin maailmaa ja hyvin hyvin terveystietoista jengiä! Kävin juuri kaupasta hakemassa jotain pientä ja mm. vasta puristettua mehua joka EI ole pästoroitu eli lämpökäsitelty!!! Suomessa sekin taitaa olla laitonta tai kiellettyä hygieniamääräyksissä... Muutenkin paljon luomua ja ostin ruoaksi subwayn kaltaisella menetelmällä pitataskun kaltaisen hassun jutun ja tunkivat lihaa ihan hemmetisti...
Hostelliin tultaessa tuli todettua että jäätävän kylmähän täällä on, mutta enimmäkseen johtuu jälleen yksikerroksisesta ikkunasta ja joka oli tällä kertaa raollaan. Sain suljetuksi, mutta vetää vieläkin kun puiset karmit ovat niin kuluneet...
Pieni vanha vesikiertoinen patteri yrittää tuossa vähän lämmittää, mutta kylmää on...
Lähdin kävellen kiertämään kaupunkia ja kohti Stanley Parkia, joka oli melko iso. Kävelin koko puiston ympäri ja takaisin hostellille, niin sellainen 20km tuli matkaa kerrytettyä jaloille tänään ja se kyllä tuntuu! Luulin eksyneeni, mutta kartta väitti reitin olevan oikea, mutta se vain tuntui loputtomalta takaisin tullessa :D
Sain muutaman kivan kuvan ja nyt hahmotan kaupungin hyvin! Huomenna menen Suspension Bridge puistoon ja Grouse Mountainille gondola ja siellä tuulivoimalan sisään rakennettuun lasiseen näköala torniin, mutta todellakin bussilla, sillä niitä menee jatkuvasti ja ovat edullisiakin, itse asiassa puistoon mentäessä ilmainen!
Kodittomia on kaikkialla, sillä tämä on Kanadan leudointa aluetta sään suhteen, vaikkei uskoisi. Käy sääliksi ja tuntuu että oman ikäisiä paljon kadulla huonoissa vaatteissa... Täällä on tiukat lait että kerjääjä saa kysyä vain kerran rahaa ja ei missään nimessä seurata. Alkoholin suhteen jos olet ravintolassa ja tilaat kolmannen juoman, pitää sinun ostaa ruokaa tai ei saada myydä ilmeisesti enään enempää... että sellaista :D
Take away on to go ja toilet on washroom, sekä out on ut jne... :D
Vesi oli uskomattoman kirkasta ja matalaa rannoilla. Lunta on siellä täällä, mutta auringossa oli lämmin. Linnut ovat valtavia täällä ja hyvin läheisen kaipuisia :D Ihmisillä on koiria valtavasti ja enempi isoja husky-rotuisia sun muita ja ne seuraavat nätisti vapaina omistajiaan!
Ruokapaikkoja on pilvinpimein joka kadun kulmassa ja poliisiautot ovat musta-valkoisia joka on hassu väri poliisille mielestäni...
Nyt voisin syödä ruokani ja mennä toivottavasti kuumaan suihkuun, sekä nukkua ajoissa!
Vain -2c mutta kostean ilman takia ja pikku seikan että tulin Hawaailta tänne niin tuntuu kuolemantuomiolta!
Hostelli löytyi harvinaisen simppelisti ja koko kaupunki on todella selkeästi suunniteltu ja myöskin elämäni ensimmäinen oikeasti suuri kaupunki! Tämä on todella nätti ja mukava kaupunki suuresta koostaan huolimattaan ja turvallisen oloinen. Kaikki virkamiehet, kuten passivirkailijat ja poliisit ovat todella äijämäisen näköistä sakkia, suorastaan pelottavia.
Ensimmäisenä lentokentällä tuli huomattua kuinka moderni ja hieno se oli ja vihdoinkin ilmainen nopea netti, joka toimii mutkitta! Kentällä oli iso huone jonka läpi kävellään koneesta poistuttaessa ja huoneessa on vettä, kasveja, kanootti ja ties mitä vesiputouksia menee myös portaiden alla kun laukkuja mennään hakemaan!
Kentältä ovesta suoraan ulos ja kaikki on edessäsi, autot, bussit, juna ja lippu on simppeli valinta ja menoksi automaattijunaan! 25min keskustaan ja pysäkiltä noustessa näkee heti kylteistä kadunnimet ja numeron! Kävelyä kolmisen korttelia ja perillä, mutta merkille pantavaa on joka kulmassa haiseva hamppu! Pilven poltto on täälläkin normaalia arkea...
Debit kortitkin toimivat täällä, toisin kuin jenkkien vanhanaikaisessa korttikulttuurissa, amatöörit!
Vancouver on todella amerikkalainen kuitenkin, kuten autoista puolet, liikennevalot, kassat jne... mutta niin paljon modernimpi ja omanlaisensa kuitenkin!
Aurinkoinen päivä oli sentään hyvästä! Ruokani jäähtyy taas para-aikaa kun kirjoittelen tätä elämääkin tärkeämpää päiväkirja blogiani...
Hostellihuoneeni on neljän sängyn huone ja pari Australialaista tyttöä work&holidayta tekemässä, sekä yksi tyttö Olive, Koreasta. Olive oli kadottanut passinsa ja puhelinkin hajonnut, mutta en aivan ymmärtänyt miten. Sai tänään kuitenkin uuden ja siksi oli joutunut olemaan täällä hostellissa. Kävimme syömässä Factory nimisessä pubiravintolassa ja sain surkean hampparin, mutta olipahan halpa ja hyvät edes ranskikset!
Ruoka tuntuu olevan melko edukasta suomalaisen näkökulmasta täällä päin maailmaa ja hyvin hyvin terveystietoista jengiä! Kävin juuri kaupasta hakemassa jotain pientä ja mm. vasta puristettua mehua joka EI ole pästoroitu eli lämpökäsitelty!!! Suomessa sekin taitaa olla laitonta tai kiellettyä hygieniamääräyksissä... Muutenkin paljon luomua ja ostin ruoaksi subwayn kaltaisella menetelmällä pitataskun kaltaisen hassun jutun ja tunkivat lihaa ihan hemmetisti...
Hostelliin tultaessa tuli todettua että jäätävän kylmähän täällä on, mutta enimmäkseen johtuu jälleen yksikerroksisesta ikkunasta ja joka oli tällä kertaa raollaan. Sain suljetuksi, mutta vetää vieläkin kun puiset karmit ovat niin kuluneet...
Pieni vanha vesikiertoinen patteri yrittää tuossa vähän lämmittää, mutta kylmää on...
Lähdin kävellen kiertämään kaupunkia ja kohti Stanley Parkia, joka oli melko iso. Kävelin koko puiston ympäri ja takaisin hostellille, niin sellainen 20km tuli matkaa kerrytettyä jaloille tänään ja se kyllä tuntuu! Luulin eksyneeni, mutta kartta väitti reitin olevan oikea, mutta se vain tuntui loputtomalta takaisin tullessa :D
Sain muutaman kivan kuvan ja nyt hahmotan kaupungin hyvin! Huomenna menen Suspension Bridge puistoon ja Grouse Mountainille gondola ja siellä tuulivoimalan sisään rakennettuun lasiseen näköala torniin, mutta todellakin bussilla, sillä niitä menee jatkuvasti ja ovat edullisiakin, itse asiassa puistoon mentäessä ilmainen!
Kodittomia on kaikkialla, sillä tämä on Kanadan leudointa aluetta sään suhteen, vaikkei uskoisi. Käy sääliksi ja tuntuu että oman ikäisiä paljon kadulla huonoissa vaatteissa... Täällä on tiukat lait että kerjääjä saa kysyä vain kerran rahaa ja ei missään nimessä seurata. Alkoholin suhteen jos olet ravintolassa ja tilaat kolmannen juoman, pitää sinun ostaa ruokaa tai ei saada myydä ilmeisesti enään enempää... että sellaista :D
Take away on to go ja toilet on washroom, sekä out on ut jne... :D
Vesi oli uskomattoman kirkasta ja matalaa rannoilla. Lunta on siellä täällä, mutta auringossa oli lämmin. Linnut ovat valtavia täällä ja hyvin läheisen kaipuisia :D Ihmisillä on koiria valtavasti ja enempi isoja husky-rotuisia sun muita ja ne seuraavat nätisti vapaina omistajiaan!
Ruokapaikkoja on pilvinpimein joka kadun kulmassa ja poliisiautot ovat musta-valkoisia joka on hassu väri poliisille mielestäni...
Nyt voisin syödä ruokani ja mennä toivottavasti kuumaan suihkuun, sekä nukkua ajoissa!
maanantai 1. joulukuuta 2014
This is it, last day on Hawaii! Next stop is Vancouver!
Näin se matkailu vain vie mukanaan ja päivät vierivät vauhdilla, mutta on tässä kerinnyt tapahtumaan ja sattumaan mielestäni ihan riittävästi! Ja hei vielähän tätä matkaa on jäljellä kokonaiset neljä yötä!
Kyllä sitä alkaa jo vähän kotiin päin kaipaamaan ja arkiaskareita hoitamaan!
Odottelen tässä parhaillaan itse tehtyjä hampurilaisia, koska tänään on hostellissani hampurilaispäivä! Tässä hostellissa on aina joka päivä jokin speciaali päiväohjelma :)
Hengasin päivän rannalla löhöillen, sekä Arian että Emilyn kanssa viimeistä kertaa ties kuin pitkään aikaan, mutta pysytellään yhteyksissä toivon mukaan! Täällä btw menee piipaa autoja aivan tolkuttomasti tällä vkolla!!!! Yötä päivää!
Oli ihana äsken vaihtaa auringon laskettua päälle suomalaiseen säähänkin sopivat vaatteet, eli trekking kengät sukkineen, farkut, t-paita ja upouudet Victoria's Secret rintsikat, jotka tuntuvat erittäin hyviltä ;) Ja outoa kun ovat niin isot ja silti sopivat... kyllä ammattilainen osaa hommansa ja ovat hintansa väärti!
D-kuppi kokoni näissä :)
1,5h kulutettava ennen kuin lähden bussia odottelemaan. En edes palanut rannalla, vaikka aurinkorasvaa laitoin vain kasvoihin sekä olkapäihin, mutta kyllä kai rusketusta on nyt tarpeeksi saatu suomalaiseen verrattuna ;)
Suoristin hiuksetkin ensimmäistä kertaa pariin vkoon, joten tuntuu taas ihmisen näköiseltä! Ajatteliln tässä lisäillä kuvia jälkikäteen blogiini, jos joku sitä myöhemmin haluaa lukea, niin on visuaalisempi ja vähemmän puuromaista luettavaa! Kuulin myös että Emily Arian kanssa lukee blogiani google translaten avulla säännöllisesti ja pitää sitä viihdyttävä :D Voin vain kuvitella sen perusteella mitä itse kerran käänsin tämän englanniksi... kokeilkaapas itse :D
Tulevaisuutta ajatellen en aio rinkkaani pakat niin täyteen, esim. yhdet farkut ovat riittävästi piste! Vievät niin paljon tilaa, mutta nyt kun menen kylmään Kanadaan niin voin pukea tilaa vievät vaatteet päälleni, niin rinkkaan jäi jopa ylimääräistä tilaa! Kengät ovat pahimmat tilan viejät! Jatkossa olen fiksumpi pakkaaja toivottavasti ja en ota niin paljon turhia elektroniikka härpäkkeitäkään! Sekä haluan jatkossa ottaa ne hienommat vaatteet, enkä vaatteita jotka voi heittää "roskiin"...
Kotona aion suorittaa vaatekaapin perusteellisen läpi käynnin ja laittaa pois yksinkertaisesti käyttämättömät vaatteeni... selkeytän kaappiani ja halua hommata lipaston, jonne laitan järjestykseen sukat, rintsikat, bikinit, alushousut ja ehkä myös t-paidat sun muut topit.. koska kaapissa ne ovat vain läjässä ja on jää käyttämättä kun ei näe monia kivoja vaatteita...
Rannalla Emily laittoi kyntenikin nätiksi pitkästä aikaa, todella mukavaa vaihtelua!
Nyt on syöty mukavasti ja juteltu kivan vanhemman eläkeläismiehen kanssa Vancouverista, joka kertoi vaikka mitä ja osaa kaiken omilla käsillään! Sekä Norjalaisen tytön jonka vanhemmat ovat Bosniasta ja Albeniasta, joten todella mielenkiintoinen henkilö ja hänen ihonsa on amazing!, koska hän käyttää acne.org löydettävää jotakin ihmetuotetta, koska muuten iho on ollut todella paha ja mikään muu ei ole auttanut, joten te joilla on ihon kanssa ongelmia, tsekatkaa! Itse aion tsekata, vaikka ihoni on inhimillinen!
Nyt on aika alkaa mennä bussia odottelemaan ja sanoa hyvästit tälle maalle... ehkä tulen vielä takaisin, sillä on tämä hieno paikka!
Kyllä sitä alkaa jo vähän kotiin päin kaipaamaan ja arkiaskareita hoitamaan!
Odottelen tässä parhaillaan itse tehtyjä hampurilaisia, koska tänään on hostellissani hampurilaispäivä! Tässä hostellissa on aina joka päivä jokin speciaali päiväohjelma :)
Hengasin päivän rannalla löhöillen, sekä Arian että Emilyn kanssa viimeistä kertaa ties kuin pitkään aikaan, mutta pysytellään yhteyksissä toivon mukaan! Täällä btw menee piipaa autoja aivan tolkuttomasti tällä vkolla!!!! Yötä päivää!
Oli ihana äsken vaihtaa auringon laskettua päälle suomalaiseen säähänkin sopivat vaatteet, eli trekking kengät sukkineen, farkut, t-paita ja upouudet Victoria's Secret rintsikat, jotka tuntuvat erittäin hyviltä ;) Ja outoa kun ovat niin isot ja silti sopivat... kyllä ammattilainen osaa hommansa ja ovat hintansa väärti!
D-kuppi kokoni näissä :)
1,5h kulutettava ennen kuin lähden bussia odottelemaan. En edes palanut rannalla, vaikka aurinkorasvaa laitoin vain kasvoihin sekä olkapäihin, mutta kyllä kai rusketusta on nyt tarpeeksi saatu suomalaiseen verrattuna ;)
Suoristin hiuksetkin ensimmäistä kertaa pariin vkoon, joten tuntuu taas ihmisen näköiseltä! Ajatteliln tässä lisäillä kuvia jälkikäteen blogiini, jos joku sitä myöhemmin haluaa lukea, niin on visuaalisempi ja vähemmän puuromaista luettavaa! Kuulin myös että Emily Arian kanssa lukee blogiani google translaten avulla säännöllisesti ja pitää sitä viihdyttävä :D Voin vain kuvitella sen perusteella mitä itse kerran käänsin tämän englanniksi... kokeilkaapas itse :D
Tulevaisuutta ajatellen en aio rinkkaani pakat niin täyteen, esim. yhdet farkut ovat riittävästi piste! Vievät niin paljon tilaa, mutta nyt kun menen kylmään Kanadaan niin voin pukea tilaa vievät vaatteet päälleni, niin rinkkaan jäi jopa ylimääräistä tilaa! Kengät ovat pahimmat tilan viejät! Jatkossa olen fiksumpi pakkaaja toivottavasti ja en ota niin paljon turhia elektroniikka härpäkkeitäkään! Sekä haluan jatkossa ottaa ne hienommat vaatteet, enkä vaatteita jotka voi heittää "roskiin"...
Kotona aion suorittaa vaatekaapin perusteellisen läpi käynnin ja laittaa pois yksinkertaisesti käyttämättömät vaatteeni... selkeytän kaappiani ja halua hommata lipaston, jonne laitan järjestykseen sukat, rintsikat, bikinit, alushousut ja ehkä myös t-paidat sun muut topit.. koska kaapissa ne ovat vain läjässä ja on jää käyttämättä kun ei näe monia kivoja vaatteita...
Rannalla Emily laittoi kyntenikin nätiksi pitkästä aikaa, todella mukavaa vaihtelua!
Nyt on syöty mukavasti ja juteltu kivan vanhemman eläkeläismiehen kanssa Vancouverista, joka kertoi vaikka mitä ja osaa kaiken omilla käsillään! Sekä Norjalaisen tytön jonka vanhemmat ovat Bosniasta ja Albeniasta, joten todella mielenkiintoinen henkilö ja hänen ihonsa on amazing!, koska hän käyttää acne.org löydettävää jotakin ihmetuotetta, koska muuten iho on ollut todella paha ja mikään muu ei ole auttanut, joten te joilla on ihon kanssa ongelmia, tsekatkaa! Itse aion tsekata, vaikka ihoni on inhimillinen!
Nyt on aika alkaa mennä bussia odottelemaan ja sanoa hyvästit tälle maalle... ehkä tulen vielä takaisin, sillä on tämä hieno paikka!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)