On vaikea muistaa kaikkea koska tapahtuu niin nopeasti asioita jatkuvasti! Kirjoitan nyt kuitenkin mitä mieleeni tulee. Rotoruan ohi jouduimme ajamaan koska poltimme päivänvaloa ja Taupo oli seuraava pysäkkimme, jonne mennessä nappasimme kaksi liftaripoikaa yllättäen omana äkkipikaisena toimena. Tyypit olivat ihan jees seuraa ja olipaha kokemus sekin! Netti on tässä maassa niin kivikaudella että en voi uskoa todeksi sitä edes! Netti katkesi eilen koko maasta illalla.. what century do we live in? Olemme tätä kirjoittaessa pääkaupungissa Wellingtonissa, joka on mahtava kiva tiivis suurkaupunki ja keli tänne tullessamme muuttui täydellisen aurinkoiseksi kovasta tuulesta ja kaatosateesta! Tärkeä neuvo teille kaikille jotka aiotte road tripin joskus suunnitella tähän maahan on, älkää ajako pohjois-saarta läpi kokonaan, sillä tuhlaatte aikaa ja rahaa. Neuvoni on että lennätte Aucklandiin (joka on ollut aivan joka ikisen ihmisen mielestä täysin tylsä ja turha paikka, joten älä tuhlaa aikaa siihen päivää enempää) ja Aucklandista autolla kierrätte coromandelin, taurangan, rotorua, taupo ja ajatte takaisin länttä pitkin 90 mile beachille jos miellyttää julmetun pitkä rantaviiva ja lopuksi lennätte aucklandista christchurchiin ja kierrätte etelä-saaren halutun suuntaisesti. Säästätte autossa vuokrapäiviä, bensaa, aikaa ja 350km turhaa suoraa tasankotietä, kun ette aja wellingtoniin, mutta myös lauttamaksun autosta ja ihmisistä. Menetätte tässä tosin wellingtonin, joka voi olla pettymys, koska suosittelen kuitenkin tätä kaupunkia!
Tosiaan tauposta x base hostellissa pähkäilimme yömyöhään menisimmekö seuraava aamuyön toraringio alpine crossingille ja Ally halusi mennä todella paljon ja päättikin mennä, mutta itse en, koska vaakakupissa oli nähdä kaikki värikkäät vulkaaniset puistot ja kuumat lähteet, vesiputoukset jne.. ja tärkeimpänä 20km vuoristokävely olisi omalle kunnolleni ollut itsemurha! Enkä ymmärrä miksi kaikki pitävät sitä niin mahtavana, ehk jopa uuden-seelannin hienoimpana kokemuksena, se on vain lord of the ringistä tuttu mount doom ja pelkkää kivikkoa ja hieman lunta, ehkä pilviä, tuulta ja sadetta. Kuvatkaan eivät ole mahtavia.
Ally heräsi kuitenkin tekemään hommaa ja itsekin heräsin, vaikka en menossa ollutkaan ja ilmeni että se on peruttu sää olosuhteiden takia ja sehän oli perseestä kaiken vaivan takia. Ally nukkui menetettyjä unia sisään kaikista päivistä ja minä menin tutkimaan kaikki haluamani kohteeni ja se oli mahtavaa (kuvat tulevat kotona!).
Kaikissa hostelleissa on ongelmana että sängyt narisevat jokaisesta pienimmästäkin liikkeestä ja ikkunat ovat yksikerroksisia, joten vetää ja aamuisin on sitten pää täynnä räkää.. bonuksena tällä kertaa on reissun isoin hostelli (valtava) ja tässä vieressä kuuluu kaikki nauru ja baarin metelit sisään, sekä moottoritie vieressä (moottoritiet menevät täällä kaupunkien läpi randomisti ja nopeudet vaihtelevat, sekä liikenneympyröitä ja liikennevaloja tulee yhtäkkiä eteen), joten meteliä riittää huonojen ikkunoiden takia!
Tulee jatkuvasti juotua liian vähän ja syötyä todella harvoin, tästä syystä näin luultavasti eräänä päivänä parin kilsan vuoren huipulla yksin ollessani kengurun (joita ei kuulemma ole täällä) ja olin syönyt yhden omenan ja jäätelön, joten sen täytyi olla kangastus, hallusinaatio... olen varma silti sen olleen kenguru!!
Budjetti on luultavasti jo paukkunut yli joka päivä kympillä tai parilla, joten täytyy laskea hieman kuluja ja pihistää edessä päin, tosin joissain asioissa on tullut yllättäen säästöjäkin!!
Tykkään ajaa täällä alku jännityksen jälkeen, se on taivaallista automaatilla. Nissan sunny palvelee hyvin ja päädyn kotona uudessa autossa varmasti automaattiin!!
--------------------------------
Wellington on todella mukava pääkaupunki, jossa on kuulemani mukaan vain pari sataa tuhatta ihmistä. Paljon söpöjä pieniä puutaloja rinteillä ja puolikkaita "pilvenpiirtäjiä" keskusta täynnä. Ruoka on kallista, kuten monesti muuallakin ja se ei maistu missään oikein miltään meidän mielestämme, he eivät käytä suolaatai mausteita pahemmin ja ehkä siksi täällä on paljon aasialaisia ravintoloita..
Kaupungissa tuulee aivan koko ajan ja yleensä valtavasti, koska kaksi suurta valtamerta yhdistyvät pohjois- ja etelä--saaren väliseen kuiluun jossa wellington sijaitsee, eli paineen vaihtelu ilmamassoille on kovaa, vielä kun lisätään vuoristot niin meillä on oma mini-ilmastomme!
Tänään aamulla kellon ollessa nyt puoli seitsemän ja minun istuessani hostellin huoneiden ulkopuolella, käytävän lattialla kirjoittamassa tätä, odotan kaverini ja muiden huoneessa olijoiden heräämistä, jotta voimme alkaa tekemään lähtöä lautallemme kohti pictonia ja etelä-saarta!!!
Ensimmäinen viikkomme on jo takana päin ja ihanassa uudessa-seelannisa vielä kaksi viikkoa jäljellä, kunnes kohti hawaiita ja vancouveria kanadaan!!! Hawaiilla olisi siellä olleen ystäväni mukaan big islandilla alkanut laava virtaamaan taas aktiivisemmin ja sekös on hyvä uutinen minulle! :) Hoping to see it live!
Budjettia tuli laskeskeltua eilen illalla paperille nopeasti ja ympäripyöreästi ja vaikuttaisi rahat riittävän, vaikkakin "tuhlailtua" on tullut, varsinkin ruokaan melko paljon ja silti tullut syötyä huonosti, paitsi wellingtonissa!
Kävimme suklaakahvilassa ja tuli syötyä suklaapirtelö, suklaajuustokakku kera jäätelöpallon, jonka mukana oli reilusti suklaakastiketta ja jotain suklaamurua paljon, sekä juoman mukana saa valita tietenkin konvehdin, joka on muutes laukussani ja tajusin sen juuri NYT :D Ally toivoi sen sulavan, jotta opin olla laittamatta sitä laukkuuni ;P
Nyt kamat kassiin ja porukka hereille jos ei ollut!
---------------------------
Kaikoura on aivan mahtava paikka nauttia vuorista, vedestä ja lämmöstä. Lämpö tuli aivan vuoren takaa. Kylmä sää muuttui paahtavaksi minuuteissa, joka on ihan normaalia täällä...
Lauttamatka oli todella väsynyttä, koska aikaisin aamulla oli lähtö ja joka puolella nukuttii missä sattuu, mutta maisemat olivat taivaallisen kauniita!
Lähtö Franz Josief Glacierille jatkuu tästä ja matkaa on 535km ja kestoa 6h 30min, joten murua rinnan alle ja menoksi! Tämän jälkeen on vielä 2000km reissua jäljellä, josta yhtenä ajona vielä 750km...
------------------------------
Koko päivä vierähti tänne glacierille ajaessa, mutta maisemat olivat sen väärtejä!! Huh mitä vuoristoteitä! Arthur's pass on ehdoton ajoreitti etelä-saarella! Vinkkinä myös että täällä ei saa ruokaa klo kahden jälkeen oikein mistään teiden varsilla... onneksi löytyi eräs todella hienosti uusittu vanha kultaryntäyksen jälkeisestä kaupungissa olevasta ravintolasta maittavin ruoka päiviin! Netti löytyy vihdoin ilmaisena ja hyvänä parhaimmassa hostelliketjussa ikinä (chateau franz backpackers and motel), saimme vieläpä paremman huoneen omalla keittiöllä ja vessalla/suihkulla, sekä vain yksi tyttö lisäksemme tässä 6hengen huoneessa!
Radio ei kuulu tai pätkii joka paikassa, paitsi kaupungeissa ja katoaa tosta noin kun liikut metrin ja sitten uutta asemaa etsimään... jos löytyy mitään..
jopa puhelinsignaali voi puuttua paikoitellen!
Ajaessamme tänne vuoristotietä ilman siglaania, saimme rae-/lumimyräkän yllättäen vesisateesta ja tuulesta, jonka seurauksena ajoimme talvisen kotoista valkoista tietä pitkin! Kilometrien paukkuessa muuttui tie taas märäksi vesisateesta ja lopuksi aurinko tuli lämmittämään suorituksen jälkeisiä fiiliksiä!
Pätkä tekstiä ja huomenna vuorossa kiipeilyä jäätiköille ja kuumiin altaisiin sen jälkeen! :) Lupasivat hyvää säätäkin huomiselle!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti