maanantai 17. marraskuuta 2014

Sydney

Paljon on kerinnyt taas tapahtumaan sitten viimeisen kirjoituksen. Viime yö meni koiranunta nukkuen pätkittäin, koska vein Allyn lentokentälle neljältä aamuyöllä ja ikävähän siinä tuli kun kolme vkoa oltu yhdessä kellonympäri! Ilman ongelmia tai edes kinaa!

Istun matkalla Sydneyyn nyt jetstarin koneessa, jotka ovat melko moderneja vempeleitä ja tällä kertaa istun ikkunapaikalla satavarmasti, sillä maksoin sen etukäteen!

Kauniita vuoria ja sinistä merta, toivon lasketuessamme näkeväni oopperatalon ja kuuluisan sillan sun muuta ilmasta käsin, nyt kun on aurinkoinen kelikin!

Saan nyt läjän papereita täytettäväksi, joista yksi on ebolasta... lol.

Autoa palauttaessa kävi niinkin hassusti että palautuspiste ei ollutkaan muiden vuokraamojen luona, joten seikkaluun lähdin sitten ja mm. us air forcen koneita ihailin portilta ja sain armeijan vartija-auton lähtemään tulemaan kohti, joten lähdin äkkiä uukkarilla karkuun ja kysyin sitten neuvoa asunnonvälittää naiselta, joka ystävällisesti neuvoi google mapsin avulla oikean suunnan. Paikka oli hevonkuusessa, mutta onneksi he tarjoavat ilmaisen shuttle bussikyydin kentälle :)

Kentällä tylsistyessäni väsyneenä törmäsinkin Oliviaan, ainoaan matkallamme tapaamaani suomalaiseen! Oli todella kiva jutella ihmeissämme ja näämme Sydneyssä vielä laskeutuessamme, koska nyt istumme niin kaukana toisistamme. Huomenna taidan ottaa neuvosta vaarin ja suunnata kenguruita ja koalia katsomaan johonkin puistoon, jossa ne vilistävät vapaina ja saa halia ja kuvailla vapaasti, eikä ollut ilmeisesti kallis ja puolen tunnin junamatkan päässä!

Nyt on vastailtu että en ole rikollinen tai sairastunut afrikan matkoilla ebolaan. Hassua. Viimeisin hostellimme oli enemmänkin kuin hotelli ja todella mahtava. Siellä oli jopa tuplalasit ikkunoissa ja ilmalämpöpumppuja joka paikassa. Suihkut ja vessat olivat todella hyvät, sekä keittiössä mausteita ja ilmaista ruokaa paljon! Suosittelen kaikille tätä todella lämmintä mukavaa pientä Haka hostellia ja Jan niminen tyttö oli todella mukava, sekä hauska ja plussana kokkasi maittavan ruoankin xD

Tuntuu hyvin oudolta olla yksin matkassa kolmen vkon yhteiselon jälkeen, mutta odotan Hawaiin lämpöä mielettömästi ja ah niin ihanaa rusketusta.. tai palamista..
--------------------------
Aloitetaanpas taas jostakin, koska on tapahtunut mielettömästi sitten laskeutumisen. Sydneyn lentokenttä vaikuttaa olevan valtava ja onkin, mutta helppo kulkuinen ja ei niin pitkät kävelymatkat. Kenttä oli aivan täynnä, valehtelematta joka ikinen käytävä täynnä ebola lehtisiä ja kylttejä, sekä tätejä kyselemässä onko jo täytetty ebola-laput!

Menin hakemaan matkalaukkuani tai rinkkaani ja kun kaikki olivat lähteneet ja hihna loisti tyhjyyttään, menin etsimään toisilta hihnoilta ja rinkkaani ei näkynyt missään. Kysyin tiskiltä ja he ottivat tiedot ylös ja sanoivat lähettävänsä laukkuni hostelliini seuraavana aamuna, kun saavat sen. Olen nyt samoissa vaatteissa sitten kaksi yötä hikoilemassa ja kärventymässä. Suihkuun pääsin sentään, koska mukava turkkilainen huonekaverini lainasi pyyhettään ja pesuainetta. Myös lainasi sortsit ja paidan, jotta en haise. Helpotti oloa. Toinen huonekaverini saksasta antoi soittaa paikallisella numerolla ja puhuin yli 2h hoidellen asioita jetstarin ja lentokentän kanssa. Pitkällisten selvitysten jälkeen selvisi EHKÄ että laukkuni on lentokentällä täällä Sydneyssä, mutta ei voinut tarkistaa, sillä kadonneet tavarat meni kiinni seiskalta, eli 10min ennen puheluani sinne, huoh!
Huomenna aamulla soitan yhdeksältä uudestaan ja sitten selivää onko laukku varmasti minun. Nyt sain tietää että on rinkka ja musta-harmaa, mutta muuten joudun odottamaan varmistusta aamuun! He väittivät sen löytyneen karusellistä, joka oli tyhjä lähtiessäni ja kukaan ei sitä löytänyt paikalla ollessani... toivon nyt että huomenna aamulla puhelulla saan tietää sen olevan minun rinkka ja saavani sen ilmaiseksi ilman ongelmia, niin voin mennä kentälle vähän myöhemmin vaihtamaan vaatteet vessaan ja heittää sitten takaisin uudelle lennolle, lol!

Äsken huonekaverini saksalaiset kaverit tulivat kysymään että olenko oikeasti suomesta ja halusivat nähdä passin, sillä siinä on lumihiutaleita ja hirvi, joka juoksee kun selaa sivut nopeasti :D Sitten näytti sen kolmannellekkin vielä! :D

Sydneyn kentältä pettyneenä ja vihaisena otin junan keskustaan. Minulle neuvottiin mielestäni kauemmalle asemalle ja kävelin illalla pimeydessä ympäriinsä kings crossilta. Bilekatu taitaa olla, mutta pilvi haisee kaikkialla ja hostellei ruokapaikkoineen oli mielettömästi, nuorine ihmisineen. Kalterit on ikkunoissa ja ovissa, sekä valvontakameroita joka paikassa... tuli turvaton olo aina kun jossain huudettiin tai pullo iskeytyi maahan...

Pääsin turvallisesti kuitenkin perille räkälän näköiseen elephant hostelliini, joka on kuitenkin ihan ok ja todella lähellä keskustaa, silti rauhallisessa kulmassa pienen puiston takana..

Jäädyin yöllä, vaikka muut kärventyy ja jouduin sulkemaan kattotuulettimen ja akkunan, koska en ole tottunut nukkumaan pelkällä lakanalla...

Tänä yönä menen pyytämään viltin, koska sellaisen näymmä saa vain pyytämällä täällä. Tulin juuri alas kirjoittamaan tätä sillä menee puolen tunnin päästä kymmeneltä kiinni hostellin kahvila, josta tilasin hyvältä kuulostavan pizzan, ihan ok hintaan (14$)

Täällä työskentelevät ihmiset ovat lähes kaikki work and holiday turisteja, jotka tekevät pari vuoroa vkossa ja yöpyvät ilmaiseksi tyyliin vkon.. Allylle vink vink.

Menen hassuissa kuteissani illalla kävellen haisevine kenkineni katsomaan sillalta maisemia ja kuvaan ilman kolmijalkaa kaidetta tukena käyttäen yökuvani! Toivotaan parasta! Onneksi ei ole monta kilsaa, ehkä neljä per suunta vain...

Kenkäni haisivat niin pahalta, että turkkilainen laittoi ne kaappiin ja oven kiinni :D

Eilen kuulin suomea puhuvia tyttöjä ja kysyin suomeksi että hei puhuitteko te just suomea ja vastaus kuului joo, kikatusta ja lähtivät sitten hostellista.  Tiedä sitten että sanoinko jotain väärää, vai olivatko lähdössä muutenkin...

Ruoka on täällä paljon parempaa kuin Uudessa-Seelannissa ja jopa mielestäni HALVEMPAA, jos voi uskoa aussien hintatason kuulleena.. Julkinen toimii loistavasti ja on mielestäni edullinen. Jokaisen kadun kulmassa on todella selkeät merkit kylteissä katujen nimistä, joka helpottaa suunnistamista paljon.

Tuntuu että todella moni polttaa täällä jotakin, vaikka tupakka maksaa kaksi kymppiä askilta... toivottavasti suomessakin kohta :D

Katuvalaistus on hoidettu monessa paikassa älyttömän kirkkailla ledeillä ja voisi ottaa mallia liikennevaloistakin suomessa, niidenkin ollessa ledejä ja kunnon selkeä äänen antavia, kun tulee vihreä valo. Joissakin näkee ukkelin tanssivankin xD

Huoneessani on neljä sänkyä, joista lisäkseni vain kahdessa on joku ja he ovat töissä päivisin tai ryyppäämässä iltaisin...

Kokki täällä keittiössä liekittää aivan kaiken kahdella pannulla. Taitaa rakastaa tulisia leikkejä!

Kävin vitutuksesta huolimatta junalla Feather Dalessa kenguruita ja koalia silittelemässä ja 29$ sisäänpääsy, sekä 2,30$ per suunta bussimatkasta, sekä vielä junapaluulippu 13,40$, ei ollut paha kokemuksesta!

Matka kesti noin 45min per suunta ja kaksi tuntia vierähti puistossa, jossa eläimet elävät melko vapaana vierailevien ihmisten keskuudessa! Suosittelen kaikille ehdottomasti. Silta ja oopperatalo ovat myös näkemisen arvoisia ilmestyksiä, mutta oopperatalo on todella kellertävä luonnossa, suorastaan likaisen näköinen, mutta kuvissa näyttää valkoiselta, sekä ihan kiva sitä on ihastella auringon paahtaessa ja pilvenpiirtäjien piirtäessä vastakkaista taivaanrantaa! Nyt ruoan kimppuun, jonka äsken sain :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti